12 + 1 Asiaa, joita Lapsemme eivät koskaan tule Ymmärtämään

12_1 asiaa_Westend Mum

Muistatko koskaan pyöritelleesi silmiäsi ja ajatelleesi vanhempiesi syntyneen keskiajalla, kun he muistelivat lapsuudenaikaisia laitteita tai aikansa juttuja, kuten sentraalisantroja?

Tiedättekö, kyllä mekin olemme jo vanhoja… Alla nimittäin lista, jonka asiat kukin meistä joutuu selittämällä selittämään lapsilleen. Ajattelemme olevamme cooleja ja ”ei-lainkaan-kuten-omat-vanhemmat”, mutta varmasti onnistumme kertomaan näistä ärsyttävästi, tyylillä ”Silloin kun minä olin nuori…”.

Perinteinen televisio, video ja videonauhuri

Tämän päivän lapset eivät voi ymmärtää, että on ollut aika, jolloin ei ole voinut itse päättää mitä ohjelmaa haluaa sillä sekunnilla katsoa, eikä telkkarista tulevaa ohjelmaa voinut kelata. Jos ohjelma haluttiin nauhoittaa, se tallennettiin isolle videokasetille, jonka katseluun tietysti tarvittiin oma laitteensa.

Nykyaikana: Netti kuntoon, tabletti tms. kainaloon ja menoksi. Toimii lähes missä ja milloin vain.

Valokuvafilmi ja sen kehitys

Kuvien ottamista varten tarvittiin filmirulla, joka ei ollut ihan ilmainen. Itse valokuvien kehitys myös maksoi, joten kuvia ei todellakaan voinut räpsiä monia samasta tilanteesta. Kuvien kehitys oli myös oma prosessinsa: Valokuvaliikkeen kautta, noin viikon odotusajalla.

Nykyaikana: Jokaisessa älypuhelimessa on oma kameransa, vielä usein todella laadukas. Kuvien kehitys tapahtuu hetkessä.

Puhelinluettelo

Ennen aikaa internet (sellainenkin ajanjakso kun on ollut), ihmisten yhteystiedot tarkastettiin isoista möhkäleistä, puhelinluetteloista. Sai ainakin aakkoset harjoitusta, kun plärättiin menemään.

Nykyaikana: Etsi netistä tai soita palveluun. Somen kautta löytää myös.

Kartta printattuna

Tällä kuuluisalla puhelinluettelolla oli myös toinen tehtävä: karttapalvelu. Jos jonnekin oli eksyttävä, täytyi paikka kaivaa esille kartasta. Sen jälkeen, kun viimein tavoitimme netin autuaan maailman, saatoimme etsiä kohteen ja printata sen paperille mukaan (tosi päheetä..!).

Nykyaikana: Kännykkä kertoo kyllä. Sen kun vaan syötät määränpään, niin ystävällinen ääni kertoo milloin kääntyä ja mihin suuntaan ajella.

Videovuokraamo

Näillä paikoilla on joskus ollut muukin syy olemassaoloon, kuin pelkkä karkkikauppa. Aikoinaan sieltä vuokrattiin videoita, nykyään tallennemuoto on DVD.

Nykyaikana: Hanki Netflix tai vastaava, ei tarvitse liikkua mihinkään kotisohvalta.

Internetiin yhdistäminen, modeemi 

Kaikki varmasti muistavat ne piippaukset ja trätträt-äänet, jotka tulivat, kun oikeasti ”mentiin internetiin”. Kesti muuten hetken se homma… Ja siellä netissä saattoi olla niin kauan, kunnes äiti halusi käyttää puhelinta. Puhelin + netti samaan aikaan – no can do..!

Nykyaikana: Ei lähes mitään väliä eikä rajoituksia. Voit puhua puhelimeen samalla kun surffaat netissä. Olet netissä melkein aina.

Kasettisoitin

Teini-ikäisenä minulla oli huoneessani stereot, radiolla ja kasettisoittimella. Kun radiosta tuli joku hyvä kappale, juoksin painamaan rec-nappulaa, äänittääkseni lempikappaleeni omalle kasetilleni.

Nykyaikana: Spotify ja kaikki muut mahdollistavat lempikappaleiden kuuntelun missä ja milloin vain, koska kaikilla on älypuhelin. CD on nykylasten mielestä pian jo tosi outdated.

Lankapuhelin

Isovanhemmillani oli aikoinaan lankapuhelin, jossa oli näppäinten sijasta pyöritettävä rengas. Se oli kyllä jo tuolloin old school. Kotona meillä oli näppäiltävä versio.

Nykyaikana: Älypuhelin. Pelkkää ajatustakin yhteen paikkaan sitovasta, langallisesta versiosta pidetään outona.

Näytösajat katsottiin lehdestä

Miettikää nyt! Kun halusi mennä elokuviin, sitä kaivettiin Helsingin Sanomat esille ja katsottiin mitä olisi tarjolla.

Nykyaikana: Älypuhelimella nettiin ja klik-klik.

Kömpelöt pelikonsolit

Pelihifistelijöillä oli monia eri laitteita: Pong, Game Boyn 8 bittinen…

Nykyaikana: Älypuhelin, tabletti, jos on pakko niin läppäri – you name it. Kaikkiin saa pelejä. Toki nykyäänkin on pöytäkoneita ja pelikonsoleita, mutta ne ovat paljon edeltäjiänsä ketterämpiä.

Korppu ja lerppu

Oli minunkin lapsuudessani mahdollisuus kahteen eri tallennustapaan: suoraan tietokoneeseen tai sitten siirrettävään versioon, eli korppuun tai lerppuun. Suoraan sanottuna en muista, kumpi oli ensin… Sitten tuli muistitikku.

Nykyaikana: Pilvipalvelut ovat pop. Ei enää muistikorttien säilömistä ja hävittämistä.

Yleisöpuhelin kolikolla tai puhelinkortilla

Tämä on niin nostalgista! Muistatteko, kuinka tarvittaessa soitettiin kaupungilta kotiin ja kerrottiin, että myöhästyi bussista ja tuleekin vasta seuraavalla? Pissalle haisevat puhelinkopit olivat kyllä aika ällöttäviä. Sitten niistä siirryttiinkin seinässä oleviin puhelinpisteisiin, jotka toimivat puhelinkortilla. Tuosta minulla ei ole kokemusta, meni jotenkin ohitse puhelinkorttien aikakausi. Olisikohan kännykät tulleet jo aika pian siitä?

Muistan muuten isäni autopuhelimen aikana, jolloin niitä ei ollut järin kellään. Aikamoinen mötikkä se oli, luuri ja kaikki!

Nykyaikana: Älypuhelin. Se taitaa olla vastaus kaikkeen.

Faksi

Faksejahan on toki vieläkin. Ne ovat kuitenkin moderneja, verrattuna siihen piipittävään, huonosti yhteyttä ottavaan vekottimeen, joka syötti supersileää, jännän tuntuista paperia. Muistan kuinka kotona sain aina leikkiä sihteeriä ja faksata asiakirjoja vanhempieni puolesta. Se vei aikaa, sillä vekotin otti yhteyttä silloin kun sille päälle sattui.

Nykyaikana: Maili vie.

Siltä varalta, että joku on niin nuori: Sentraalisantroiksi kutsuttiin puhelinkeskuksissa työskenteleviä naisia, joiden työtä oli yhdistellä (kyllä, piuhoilla) puheluita.

Mitä vastaavia juttuja teille tulee mieleen?

 

English version here!

Saatat pitää myös

6 kommenttia

  1. Hyvän listan olet koonnut ja totta, näitä ei lapsemme tule koskaan yhdistämään. Meillä esikoinen sanoi tuossa eräänä päivänä, kun miehen kanssa muistelimme lankapuhelimia: Teillä on kyllä ollut ankeeta! 🙂

    1. Mahtava lause lapselta..! 😀
      Itse eniten kauhistelen sitä, ettei meillä ollut kännyköitä. Nyt ajateltuna olisi kamalaa, jos ei saisi omia lapsiaan kiinni, kun he lähtevät esim. kouluun tai harrastuksiin.

    1. Teillä on siis toimiva videolaite? Mahtava juttu! Minulla on vielä muutamia itseäänitettyjä videoita, olisi hauska katsella millaisia ohjelmat silloin olivatkaan 🙂

  2. Haha, nää on kyllä mahtavia. Just puhuttiin kavereiden kanssa että me ollaan todella sitä sukupolvea että ekat älypuhelimet saatiin vasta aikuisäillä! Minäkin taisin olla jopa 24 v kun hankin ekan älypuhelimeni 😄 Toisaalta tulee mummo olo, mutta mietin kyllä usein että oli aika ihanaa elää lapsuus ilman älypuhelinta 🙂

    1. Ja ne kännykät ennen älypuhelimia..! Minun ihan ensimmäinen kännykkäni silloin aikoinaan oli Nokia 5110. Matopeli oli ihan pop.

      Silloin kaikki oli vielä niin uutta kaikille, joten toisten höynäytys onnistui. Kaveri laittoi toiselle puhelimen herätyskellon soimaan kesken tuntia. Tyyppi ei ollut tajunnut, mitä se kellonkuva siellä yläkulmassa tarkoitti 😀 Nykyään tuollainen ei edes onnistuisi enää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *