Suomenlinna – on aika upgreidata muistot nykypäivään

Suomenlinna_Linnake_Westend Mum

Suomenlinna on jokaiselle meille pääkaupunkiseutulaiselle tuttu vierailukohde. Suurin osa meistä on tehnyt sinne eväsretkiä nuorina aikuisina (kaikkihan me muistamme nykyään lievää myötähäpeää aiheuttavat pussikaljat ja kyykkypissat), joten paikalla on tosiaan muistoarvoa! Lapsille Suomenlinnaa ei kuitenkaan esitellä nuoruuden sekoiluparatiisina, vaan sen historiallisia syitä esiintuoden. On myös itsensä kannalta ihan kiva mennä Suokkiin ihailemaan sen nähtävyyksiä ja kertaamaan historiaa, eli hakemaan uusia muistoja – hiukan toisenlaisessa hengessä kuin silloin aikanaan. Vaikka ei niissä vanhoissa muistoissa mitään vikaa ole..! Pidetään kiinni myös niistä.

Me lähdimme isovanhempien kanssa matkaan Kauppatorilta. Lapset nauttivat lauttamatkasta, joka oli kauniilla säällä aivan ihana. Meillä oli suunnitelmana kävellä koko Suomenlinna läpi, määränpäänä Pizzeria Nikolai, joka sijaitsi Kustaanmiekalla. Pizzeria Nikolai on muuten nimetty Nikolai Sinebrychiffin mukaan, joka perusti Pohjoismaiden vanhimman panimon Suomenlinnaan vuonna 1819.

Lapset saivat lauttarannasta käsiinsä Lasten Suomenlinna – seikkaile merilinnoituksessa – vihkoset, jossa oli kartta heitä erityisesti kiinnostaviin kohteisiin. Tallustaessamme eteenpäin, huomasimme monen kulkevan nenä kiinni kännykässä. Miehelle muistui mieleen, että Suomenlinnahan on todella hyvä paikka Pokemon pelin pelaamiselle. Niinpä kännykkä kaivettiin esille ja pokestoppeja ym. peliin kuuluvaa naputeltiin samaan aikaan.

Lapset tykkäsivät myös silloista, jotka ylitettiin, saaresta toiseen mentäessä. Myös erilaiset ampuma-aukot sekä linnoitukset, joihin pääsi sisälle, olivat heistä jännittäviä. Kun lopulta pääsimme Kustaanmiekalle, kiipesimme korkealle rinteen päälle, josta maisemat olivat aivan mahtavat. Oli kaunis ja suhteellisen selkeä kesäpäivä, joten merelle näkyi pitkälle. Englanninkielisellä puolella kerron vähän tarkemmin Suomenlinnan historiasta, mutta teitä en historiikilla vaivaa, sillä oletan teidän tietävän asioista jo – historiantunneilla nukkuneet voivat googlettaa.

Pizzeria Nikolain sisätilat olivat kodikkaan lämpöiset, mutta koska ulkona oli kaunis sää, istuimme isolla terassialueella syömässä. Pizza oli muuten hyvää, voin suositella ko. paikkaa! Sieltä olisi saanut myös ranskalaisia yms. muuta pientä, jos pizza ei maistu.

Ruokailun jälkeen alkoi olla jo aika lähteä kotiin. Kustaanmiekalta Kauppatorille kulki vesibussi kahdesti tunnissa, jonka kyytiin hyppäsimme. Merireitti kulki Lonnan kautta, joten pääsin kurkistamaan myös sinne – laivasta käsin tosin. Saari vaikutti kiinnostavalta (ja kaveri oli juuri edellisenä päivänä käynyt siellä syömässä ja kehui menua), joten sinne täytyy mennä joku päivä!

Millaisia muistoja sinulla on Suokista?

Saatat pitää myös

4 kommenttia

  1. Suomenlinnassa on tullut käytyä ja kuuluukin joka kesäiseen HKI vierailun kohteiksi. Useammalla piknikillä ollaan miehen kanssa käyty seurusteluaikoina. Joten, omat muistot ovat aika romanttisia!

    1. Ihanaa! Paikka on tunnelmaltaan juuri oikea treffeille. Lauttamatka saareen, upeat maisemat, käsi kädessä kävely, yhteiselle viltille ahtautuminen, herkut ja juomat, tuuli tuivertaa ja aurinko lämmittää, aikaa keskustella… Varmasti on upeat muistot – niin kaunista..!

  2. Suokki on kyllä kiva, viime vuosina siellä on tullut käytyä ulkomaalaisten kavereiden kanssa esittelemässä sitä heillä. Mä kävin juuri nyt ensimmäistä kertaa Vallisaaressa Suomen kesälomani aikana ja se oli kanssa todella kiva, kaunis ja kiinnostava paikka!

    1. Sinulla on tosi kiva tilanne, kun pääset esittelemään Suokkia ”turisteille”. Ovat varmaan kohtuullisen vaikuttuneita paikasta..! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *